Lisätietoa sähköpulasta: yritysasiakkaat

Sähköä on koko ajan tuotettava ja kulutettava yhtä paljon. Sähköpula tarkoittaa tilannetta, jossa sähköä käytetään enemmän kuin sitä tuotetaan ja tuodaan.

Sähköpulatilanne on erittäin vakava tilanne ja siinä joudutaan rajoittamaan asiakkaiden sähkönkulutusta. Kuluttajiin asti ulottuvaa sähkönjakelun katkaisua pyritään välttämään mahdollisimman pitkään, ja kuluttajien sähköjä katkaistaan vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty.

Sähköpulatilanteessa sähkönsiirtoa katkotaan alueellisesti, jotta saadaan varmistettua sähköjen pysyminen päällä koko sähköjärjestelmässä. Jos kulutuksen ja sähköntuotannon tai tuonnin välistä tasapainoa ei pystytä pitämään yllä, riskinä on koko Suomen sähköjärjestelmän kaatuminen.

Tällöin syntyisi niin kutsuttu black out -tilanne, josta palautuminen veisi vähintäänkin useita tunteja, jopa päiviä. Tänä aikana koko yhteiskunta olisi ilman sähköä. Lyhyet, kiertävät ja suunnitellut katkot ovat keino estää tämä tilanne mahdollisissa ääritilanteissa. Näillä lyhyillä, vain osaa kuluttajia vuorollaan koskettavilla sähkökatkoilla, pystytään sähkön niukkuustilanteissa varmistamaan koko sähköjärjestelmän toiminta.

Sähköpulatilanne voi olla myös toistuva.

Sähköpulatilanne voi syntyä usealla eri tavalla, kuten pitkäkestoisen kylmän pakkasjakson, voimalaitoksen tai sähkön siirtoyhteyden vikaantumisen tai näiden yhdistelmän seurauksena.

Sähköpula ajoittuu todennäköisimmin kovimpiin kulutuspiikkeihin. Sähköntarve on yleensä suurimmillaan arkiaamuina klo 8–10 ja alkuiltaisin klo 16–17, sekä 19–20. Sähköpulan riskiä kasvattaa pitkäkestoinen, kylmä tuuleton pakkasjakso sekä häiriöt sähkön tuotannossa tai siirrossa.  Sähköpulan riskiä laskee leuto ja tuulinen talvi sekä sähkön käytön väheneminen teollisuudessa ja kotitalouksissa.

Kun sähköpulan riski tiedetään ennalta, siitä kerrotaan esimerkiksi uutisissa. Jos sähköpulatilanne syntyy yllättäen esimerkiksi vian vuoksi, ei siitä aina ole mahdollista tiedottaa etukäteen. Ennakkotiedottamiseen pyritään aina, kun se on mahdollista.

Fingridillä, eli Suomen kantaverkkoyhtiöllä, on mahdollisen sähköpulan varalle kolmiportainen menettely, joka kuvaa tilanteen vakavuusastetta.

Pyrimme ilmoittamaan sähkönjakelun rajoituksista tekstiviestillä, Seiverkkojen ja Seinäjoen Energian nettisivuilla sekä Seinäjoen Energian somekanavilla. Sähköpulatilanteessa myös Työ- ja elinkeinoministeriö ja Fingrid tiedottavat asiasta.

 Jotta tekstiviesti tulee oikealle henkilölle yrityksessä, niin yhteystiedot kannattaa pitää aina ajan tasalla. Voit ilmoittaa yrityksenne yhteyshenkilön tiedot ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun.

Mahdollisiin sähkönjakelun rajoituksiin on varauduttu ennakkoon. Fingridillä sekä paikallisilla sähköverkkoyhtiöillä on mahdollista sähköpulaa varten suunnitelmat sekä valmistellut ja harjoitellut toimenpiteet.

Sähköpulan aikaiset irtikytkentäsuunnitelmat on tehty ennakkoon. Sähköpulan vuoksi tehtävien sähkönkulutuksen irtikytkentöjen ulkopuolelle jää sairaala. Muut yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet huomioidaan mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan.

Fingrid antaa Seiverkoille tiedon irti kytkettävän tehon määrästä ja ajankohdasta. Seiverkot toteuttaa tämän jälkeen sähkönjakelun irtikytkennän kiertävinä katkoina omalla jakeluvastuualueellaan. Sähköpulatilanteessa sähkökatkojen kesto on yksi-kaksi tuntia asiakasta kohden Seiverkkojen jakelualueella.

Tieto sähköpulan vaatimasta irtikytkettävästä tehomäärästä voi tulla hyvissä ajoin, esimerkiksi tunteja aikaisemmin Seiverkoille. On kuitenkin mahdollista, että tieto voi tulla niin nopeasti, että joudumme suorittamaan irtikytkennät ja vasta sen jälkeen pystymme viestimään asiasta asiakkaillemme. Irtikytekettävän tehon määrä voi myös vaihdella sähköpulatilanteen aikana, jolloin joudumme irtikytkemään kulutusta eri laajuisilta alueilta.

Katkoja voidaan joutua tekemään samalle alueella useammin kuin kerran, mutta kahden sähkökatkon välissä sähköt palautetaan asiakkaille.

Katkojen toteuttaminen sähköpulassa aloitetaan aina vain Fingridin pyynnöstä ja katkoja jatketaan siihen asti, kunnes Fingrid ilmoittaa sähköpulatilanteen päättyneen.

Seiverkkojen ajantasaisesta häiriökartasta on nähtävissä alueet, joissa on sähköpulan vuoksi tehty kulutuksen irtikytkentöjä.

Seiverkkojen tiivis jakelualue aiheuttaa omat haasteensa sähköpulan vuoksi tehtävien sähkökatkojen suunnittelussa. Jokaisessa kaupunginosassa on jollakin mittakaavalla kriittisiä toimijoita, joita ovat esimerkiksi energia- ja yhdyskuntahuolto, sosiaali- ja terveydenhuolto, tiedonvälitys ja viestintä, julkishallinto- ja palvelut, elintarvikehuolto ja teollisuustuotanto.

Jos sähköpulatilanne kestää useita tunteja tai pitkittyy, ei tällöin voi olla niin, että esimerkiksi vain muutama alue jakeluvastuualueellamme kokisi sähkökatkon.

Lisäksi meidän on sähköpulatilanteessa joka hetki kyettävä irtikytkemään Fingridin ohjeiden mukainen tehomäärä sähköverkosta. Tehomäärä voi vaihdella sähköpulatilanteen aikana ja tämän takia sähkökatkoja kokevat alueet voivat laajentua sähköpulan aikana.

Katkojen ulkopuolelle rajataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toiminnot, kuten sairaalat sekä sähköjärjestelmän toiminnan kannalta kriittisimmät toiminnot. Mahdollisuuksien mukaan huomioimme ne kriittiset kohteet, joissa sähkönjakelun keskeytyminen voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa henkilöturvallisuudelle, ympäristölle tai omaisuudelle.

Riittävän vaikuttavuuden saavuttamiseksi on mahdollista, että joitakin kriittisiä sähkönkäyttäjiä voi joutua irtikytkennän kohteiksi, sillä sähkökatkot joudutaan toteuttamaan laajoina ryhminä, joissa katkaistavia kiinteistöjä tai asiakkaita ei ole mahdollista valita yksilöllisesti. Lisäksi, jos sähköpula kesto on ajallisesti pitkä tai rajoituksen määrä on suuri, voi tulla tarve laajentaa sähkökatkojen vaikutusalueita.

Paikallisen jakeluverkkoyhtiön vastuulla on keskeytyskriittisyyden määrittäminen. Keskeytyskriittisyyden määrittely perustuu Valtioneuvoston asetukseen (TEM/2022/211). Kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen sähkönsaanti on ensisijaisesti pyrittävä turvaamaan yhteiskunnan johtamisen ja turvallisuuden kannalta välttämättömien toimintojen ylläpitämiseksi.

Kotitaloudet eivät lähtökohtaisesti ole keskeytyskriittisiä.

Jokaisen asiakkaan on oltava varautunut sähkökatkoihin. Sähköt voivat katketa myös esimerkiksi myrskyjen tai laitevikojen vuoksi. Toimijan määritteleminen kriittiseksi sähkönkäyttäjäksi ei tarkoita sitä, etteikö kyseisen toimijan sähkönsaanti voisi joissain tilanteissa katketa. Näin ollen myös kriittisiksi sähkönkäyttäjiksi määritellyt toimijat vastaavat omasta varautumisestaan. Sähkönkäyttäjien tuleekin suunnitella omaa toimintaansa ja huolehtia esimerkiksi tarvittavista varavoimajärjestelyistä.

On myös mahdollista, että keskeytyskriittisiä sähkönkäyttäjiä on sähköpulassa toteuttavien kiertävien katkojen piirissä, sillä sähkökatkot joudutaan toteuttamaan riittävän laajoina ryhminä.

Asetuksen mukaan kriittisiksi sähkönkäyttöpaikoiksi katsotaan kuuluvan seuraavat kohteet:

• yhdyskuntien vesihuoltopalveluiden keskeiset kohteet, joilla on erityistä terveydensuojelullista tai ympäristönsuojelullista merkitystä;
• häiriöttömän sähköntoimituksen jatkumisen tai palauttamisen kannalta välttämättömät kantaverkonhaltijan, sähkönjakeluverkonhaltijoiden ja sähköntuottajien valvomot, sähköasemat, merkittävät sähkövarastot ja sähköntuotantolaitokset sekä näiden käyttämät viestintäverkot;
• kaasun siirtoverkon keskeiset kohteet;
• taajamien ja kaupunkien kaukolämmöntuotannon kiinteän polttoaineen lämpökeskukset ja muut keskeisimmät lämpökeskukset ja pumppaamot sekä valvomot;
• patoturvallisuuslain (494/2009) mukaiset 1-luokan padot ja ne 2-luokan padot, joista on laadittu patoturvallisuusviranomaisen päätöksellä vahingonvaaraselvitys;
• asetuksen 2006/901 6§:n mukaiset rajanylityspaikat lentoliikenteessä;
• liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelua ja lennonvarmistuspalvelua tarjoavien toimijoiden ja meripelastuskeskuksen keskeiset kohteet sekä rataverkon ja metroliikenteen keskeiset sähköradan käyttöpaikat;
• poliisi- ja pelastuslaitokset, Keskusrikospoliisi, Poliisihallitus sekä hätäkeskukset;
• sairaalat ja sosiaali- ja terveydenhuollon päivystykselliset yksiköt sekä sellaiset laitokset ja asumispalveluyksiköt, joissa on käytössä elämää ylläpitäviä laitteita ja Veripalvelun päätoimipaikka;
• ulkomaankaupan ja huoltovarmuuden kannalta keskeiset satamat;
• vankilat ja säilöönottokeskukset;
• viranomaisradioverkon tukiasemat ja viranomaisviestintään liittyvät konesalit, yleisen viestintäverkon keskeisimmät kohdat sekä Yleisradio Oy:n radio- ja TV-lähetysten välittämiseen tarvittavat tieto- ja viestintäjärjestelmät; sekä
• yhteiskunnan johtamisen kannalta keskeiset valtion viranomaiset, maanpuolustuksen ja Tullin keskeiset kohteet, sekä kuntien johtokeskukset ja evakuointikeskukset sekä niiden varapaikat.

Kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen huomioon ottamisella pyritään vähentämään häiriöistä aiheutuvia vahinkoja henkilöturvallisuudelle, ympäristölle ja omaisuudelle. Kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen ja asiakkaiden sähkön saannin varmistaminen ei kuitenkaan ole pelkästään jakeluverkkoyhtiöiden vastuulla, vaan asiakkaiden on itse varauduttava sähkökatkoihin.

Sähkönkäyttäjien varautumiseen kuuluvat esimerkiksi varavoiman järjestäminen ja toimintasuunnitelmat sähkökatkojen varalle.

Jos yrityksen toiminta on kriittistä Valtioneuvoston asetukseen TEM/2022/211 luokituksen mukaisesti, ota yhteyttä osoitteeseen: seiverkot@sen.fi. Ilmoita yhteydenotossa seuraavat tiedot:

• Asiakkuudesta: asiakasnumero, yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero sekä sähköpostiosoite, joka vastaanottaa vikaviestejä.
• Sähkönkäyttöpaikasta seuraavat tiedot:
  • käyttöpaikkanumero
  • mihin asetuksen mukaiseen luokitukseen toiminta kuuluu (kts. edellisestä kysymyksestä luokitus)
  • osoite ja kriittisyyden peruste (mitä vaikutuksia sähkökatkoilla on esimerkiksi henkilöturvallisuudelle, ympäristölle ja omaisuudelle).
  • Lisäksi ilmoita, jos kohteessa on varavoima.

Käsittelemme tiedot luottamuksellisesti.

Huomioithan, että ilmoituksen tekeminen ei tarkoita, etteikö sähkönkäyttöpaikalla sähkönjakelu voi katketa. Käytämme tietoja mahdollisuuksien mukaan sähköverkon vikatilanteiden hoidossa, suunnitelluissa sähkönjakelun keskeytyksissä esimerkiksi huoltotöiden aikana sekä mahdollisessa sähköpulatilanteessa.

Lisäksi on hyvä huomioida, että sähkökatkoja voi tulla milloin tahansa esimerkiksi myrskyjen, ulkopuolisten toimijoiden tai teknisten vikojen vuoksi.

Vaikka Seiverkoilla on suunnitelma kulutuksen irtikytkentää varten, voi olla, että sen hetkisen sähköverkon käyttötilanteen takia suunnitelmaa joudutaan muuttamaan. On myös mahdollista, että verkon jossakin osassa on sähköpulan aikana vikatilanne, jolloin suunnitelmaa myös joudutaan päivittämään. Lisäksi emme tiedä etukäteen, miten paljon kulutusta jakeluvastuualueellamme joudutaan irtikytkemään.

Tämän vuoksi emme tiedota etukäteen, mistä kaupunginosista mahdollisessa sähköpulatilanteessa kulutuksen irtikytkentä aloitetaan. Jos sähköpula pitkittyy ja kestää kauemmin kuin muutamia tunteja, on todennäköistä, että kaikki asiakkaamme tulevat kokemaan sähkön kulutuksen irtikytkennän jossakin vaiheessa sähköpulatilannetta.

Tiedotamme sähkökatkoalueista mahdollisuuksien mukaan etukäteen tekstiviestillä, nettisivuillamme sekä some-kanavissa.

Mahdollinen sähköpulatilanne ei ole paikallinen tilanne, vaan se koskettaa koko Suomen sähköjärjestelmää.

Sähköpulatilanteessa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoittaa oman suunnitelmansa mukaisesti paikallisille jakeluverkkoyhtiöille, milloin ja miten paljon kulutusta tulee irtikytkeä. Seiverkot ei pysty vaikuttamaan ajankohtaan ja irtikytkettävän kulutuksen määrään.

Käytännössä sähkökatko koskettaa kaupunginosaa, jotakin osaa kaupunginosasta tai useampaa kaupunginosaa kerrallaan. Kulutuksen irtikytkennöissä ei ole mahdollista poimia yksittäisiä asiakkaita katkojen ulkopuolelle.

Seiverkkojen jakelualueella on paljon yritysasiakkaita, joille mahdollisimman häiriötön sähkönjakelu on tärkeää. Lisäksi asiakkaat sijaitsevat eri puolilla jakelualuettamme. Tämän takia mahdollisen sähköpulatilanteen vuoksi kulutuksen irtikytkentöjä ei voida toteuttaa asiakkaiden toiveiden mukaisina ajankohtina.

Sähköpulan vuoksi tehtävien sähkönkulutuksen irtikytkentöjen ulkopuolelle jää sairaala. Muut yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet kuten energia- ja yhdyskuntahuolto, sosiaali- ja terveydenhuolto, tiedonvälitys ja viestintä, julkishallinto- ja palvelut, elintarvikehuolto ja teollisuustuotanto huomioidaan mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan.

Sähköpulan vuoksi tehtävistä katkoista jakeluverkkoyhtiö ei maksa korvauksia, sillä kyse ei ole sähkömarkkinalain mukaisesta virheestä sähkönjakelussa.

Sähköpulan vuoksi toteutettavien kiertävien sähkökatkojen ei lähtökohtaisesti tulisi aiheuttaa suoria vahinkoja, kuten rikkoa laitteita. Kaikkien sähkönkäyttäjien tulee joka tapauksessa olla varautunut sähkökatkoihin esimerkiksi myrskyjen seurauksena.

Sähköjen katkeaminen ja päälle kytkeminen ei saisi rikkoa esimerkiksi sähkölaitteita, vaan sähkölaitteet on suunniteltava siten, että ne kestävät sähkökatkon.

Sähkökatkojen aiheuttamista niin kutsutuista välillisistä vahingoista, kuten ansionmenetyksestä töiden keskeytyessä, ei pääsääntöisesti makseta vahingonkorvauksia.

Sähköpulaan varautumisesta saat lisätietoa esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingridin verkkosivuilta.