Usein kysyttyjä kysymyksiä

Sähkön verkkopalvelumaksulla eli entisellä sähkön siirtomaksulla huolehditaan sähköenergian siirtämisestä tuotantolaitokselta asiakkaalle, varmistetaan sähkönkulutuksen mittaus ja vikapäivystys vuoden jokaisena päivänä vuorokauden ympäri sekä rakennetaan, uudistetaan ja kunnossapidetään sähköverkkoa.

Verkkopalvelusta vastaa aina paikallinen sähköverkkoyhtiö, joka määräytyy asuinalueesi perusteella. Voit tarkistaa oman alueesi sähköverkkoyhtiön Energiaviraston sivuilta.

Sähkön verkkopalvelu ja sähkönmyynti on eriytetty toisistaan. Paikallinen verkkoyhtiösi, Seinäjoen kantakaupungissa Seiverkot, vastaa sähkön siirrosta ja laskuttaa siitä omalla laskullaan. Valitsemasi sähkön myyjä lähettää oman laskunsa myydyn sähkön osalta.

Voit kilpailuttaa ja valita haluamasi sähkön myyjän, mutta verkkopalvelusta vastaa aina paikallinen sähköverkkoyhtiö. Näin ollen sähkön toimitukseen kuuluu aina sekä sähkönmyyntisopimus että verkkopalvelusopimus.

Laskujen eräpäivää ei voi valita, mutta voit siirtää erääntymättömän laskun eräpäivää kahdella viikolla, jos aiemmat laskusi ovat maksettuna. Lisätietoa eräpäivän siirrosta löydät maksunvalvonta ja perintä -osiosta.

Jos aikaisemmat laskusi ovat maksettuna, voit siirtää erääntymättömän laskun eräpäivää kahdella viikolla Sentti-palvelussamme tai täyttämällä verkkosivuillamme Eräpäivän siirto -lomakkeen. Pidemmistä maksuajoista ja -suunnitelmista voit sopia maksunvalvontamme kanssa.

Sähköisessä Sentti-palvelussa voit tarkastella omia sähkön kulutustietojasi tunti-, päivä-, viikko-, kuukausi- tai vuosikohtaisesti. Voit myös selata laskuhistoriaasi ja tarkastella omia sopimustietojasi.

Fingridin ylläpitämässä Datahub-asiakasportaalissa pääset tarkastelemaan Datahubiin tallennettuja tietoja omasta sähkönkäyttöpaikastasi, kuten esimerkiksi sähkön kulutustietoja, sopimustietoja ja pientuotannon netotusta.

Ei tarvitse. Riittää, kun olet yhteydessä valitsemaasi sähkönmyyjään. Sähkönmyyjä ilmoittaa meille tarvittavat tiedot verkkopalvelusopimuksen tekemiseksi. Kun sopimus on tehty, saat meiltä sopimusvahvistuksen.

Kun kiinteistön omistaja vaihtuu, yleensä myös liittymät vaihtavat omistajaa. Liittymien, kuten sähköliittymän siirrosta tulee sopia kirjallisesti esimerkiksi kauppakirjan yhteydessä. Liittymät ovat irtainta omaisuutta, jotka eivät siirry uudelle omistajalle automaattisesti.

Liittymien siirtämiseksi tarvitsemme kopion kauppakirjasta tai erillisen liittymien siirtoilmoituksen. Kauppakirjakopiossa tulee olla kaikki sivut, allekirjoitukset ja maininta liittymien siirtymisestä uudelle omistajalle. Kauppasumman voi halutessaan yliviivata.

Lisätietoa ja tarkemmat ohjeet löydät verkkosivujemme Muuttajalle-osiosta.

Jos liittymien omistajuus siirtyy vain toiselle osapuolelle eron myötä, voi kauppakirjan sijaan toimittaa asiakaspalveluumme ositustodistuksen. Myös liittymien siirtoilmoituksella voi avioerotapauksessa ilmoittaa omistajuuden muutoksesta. Muilta osin tarvitsemme samat tiedot kuin muissakin omistajanvaihdoksissa. Lisätietoa löydät verkkosivujemme Muuttajalle-osiosta.

Jos uudessa kodissasi on sähköt katkaistuna ja tarvitset sähköt päälle viikonloppuna tai arki-iltana, soita Seiverkkojen vikapalveluun (puh. 06 423 1253). Sähköt voidaan kytkeä päälle maksullisena pikakytkentänä. Verkkoyhtiön vikapalvelu neuvoo, miten sähkösopimus tällöin tehdään.

Suunnittelun aluksi kannattaa olla yhteydessä valitsemaasi sähkösuunnittelijaan tai -urakoitsijaan, sillä sähkön liittymissopimuksessa määritellään sähkösuunnitelmaan perustuva pääsulakekoko ja liittymismaksu. Tämän jälkeen voit tilata uuden sähköliittymän Seiverkkojen sähköisellä lomakkeella. Tilauksen perusteella Seiverkot tekee sähkön liittymissopimuksen, joka lähetetään asiakkaalle sähköisesti allekirjoitettavaksi. Lisätietoa aiheesta ja liittymän toimituksen etenemisestä löydät verkkosivujemme Rakentajalle-osiosta.

Jos tarvitset työmaa-aikaista sähköä, tilataan se Seiverkkojen yleistietolomakkeella.

 Jotta kaivutyöt sujuvat turvallisesti eikä vahinkoja pääse syntymään, on tärkeä varmistaa ensimmäiseksi, sijaitseeko alueella sähkökaapeleita. Tilaa ennen töiden aloitusta Seiverkoilta kaapelinäyttö sähköisellä lomakkeella, sähköpostitse tai puhelimitse: kaapelinnaytto@sen.fi, puh. 020 760 1365.

Maakaapelointi lisää sähköverkon säävarmuutta, eli luonnonilmiöt eivät vaikuta siihen lähes ollenkaan. Sähkökatkot voivat kuitenkin johtua muistakin syistä kuin sääolosuhteista, kuten teknisistä vioista tai kaivutöiden aiheuttamista vahingoista.

Sähköverkkoihin investoimalla varmistamme sähkön jakelun huolto- ja toimitusvarmuutta. Jotta voimme toimittaa asiakkaillemme sähköä laadukkaasti ja luotettavasti vuoden jokaisena päivänä, edellyttää se sähköverkon säännöllistä kunnossapitoa, kehittämistä ja laajentamista. Sähköverkon kehittäminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä, jossa huomioidaan muun muassa verkon kunnossapitotarpeet, kaupungin kasvu sekä muuttuvan maailman vaatimukset, kuten yhteiskunnan sähköistyminen.

 Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Sähköpulassa sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkön kulutusta, jolloin sähkönkäyttöä joudutaan rajoittamaan ja jopa katkomaan alueellisesti. Lisätietoa ja vastauksia yleisimpiin sähköpulaan liittyviin kysymyksiin löydät verkkosivujemme Sähköpulaan varautuminen -osiosta.

Ei voi. Sähköverkkoyhtiöitä valvova viranomainen eli Energiavirasto määrittelee, mikä sähköverkkoyhtiö voi toimia milläkin alueella. Jokaisella alueella toimii aina vain yksi sähköverkkoyhtiö, joka omistaa kyseisen alueen jakeluverkon. Esimerkiksi Seiverkkojen kohdalla Energiavirasto on määritellyt toiminta-alueeksi Seinäjoen kantakaupungin.

Sähköverkkoyhtiöiden toimintaa ohjaa sähkömarkkinalaki. Energiavirasto puolestaan valvoo ja säätelee alueellisten sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelua ja toimintaa sähkömarkkinalain pohjalta. Sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelu ei siis ole mielivaltaista, vaan Energiavirasto määrittelee yhtiöille taloudelliset raamit ja valvoo kunkin yhtiön hinnoittelun kohtuullisuutta.

 Sähköverkkoyhtiöiden hinnat vaihtelevat Suomessa riippuen muun muassa yhtiöiden sijainnista, asiakasmääristä ja sähköverkon rakenteesta. Energiavirasto valvoo kunkin yhtiön hinnoittelun kohtuullisuutta ja määrittelee yhtiöille taloudelliset raamit.

Paljon sähköä käyttävillä asiakkailla, kuten kaupoilla, teollisuudella ja maatiloilla on käytössään pienjännite- ja keskijännite-tehotuotteet, joissa yksi osa laskusta koostuu tehomaksusta. Tehomaksulla sähkönkäyttäjä maksaa samanaikaisesti käyttämänsä sähkön vaatimasta kaistasta sähköverkossa.

Tulevaisuudessa myös kuluttaja-asiakkailla voi olla mahdollisuus valita tehotuote lainsäädännön muutosten myötä. Päivitetyssä sähkömarkkinalaissa on yhtenäistetty verkkopalvelumaksujen rakenteita ja annettu raamit tehomaksun määräytymiselle.

Tehomaksun tavoitteena on tasata sähkön kulutuspiikkejä. Jos tehomaksut ovat käytössä, voi paljon sähköä käyttävä kotitalous vaikuttaa merkittävästi verkkopalvelulaskunsa suuruuteen hajauttamalla sähkön kulutustaan. Kulutuspiikkejä voi välttää esimerkiksi ajoittamalla sähköauton latauksen ja sähkösaunan lämmityksen eri aikoihin.

Lisätietoa aiheesta löydät Energiaviraston sivuilta

Sähkölaitteen teho ilmoitetaan watteina. 1 kilowatti (kW) on 1 000 wattia.

Sähkölaitteen käyttämä energiamäärä ilmoitetaan wattitunteina (Wh), yleensä kilowattitunteina (kWh). 1 kWh on 1 000 Wh.

Kertomalla laitteen tehon sen käyttöajalla saat selville, paljonko laite kuluttaa sähköä.