Kiitos sähköverkon kehittämissuunnitelman kommenteista

Sähköverkkoyhtiöiden tehtävänä on pitää alueensa sähköverkko kunnossa ja kehittää sitä jatkuvasti. Tämän toteutumista valvoo Energiavirasto. Kehittämissuunnitelmissa sähköverkkoyhtiöt kuvaavat tekemäänsä kehittämistyötä.

Energiavirasto arvioi sähköverkkoyhtiöiden kehittämistä seuraavilla perusteilla:

• Sähköverkkojen toiminnalle säädetyt lainsäädännön vaatimukset, kuten sähkönjakelun laatu ja toimitusvarmuus.
• Asiakkaiden tarpeet.

On hyvä huomata, että täysin keskeytyksetöntä ja virheetöntä sähkönjakelua ei voida taata. Sähköverkkoyhtiöiden tavoitteena on kuitenkin varmistaa mahdollisimman häiriötön ja luotettava sähkönjakelu kaikissa tilanteissa.

Sähkömarkkinalaki määrittelee, kuinka kauan myrskyjen ja lumikuormien aiheuttamat sähkökatkot saavat enimmillään kestää.

• Asemakaava-alueilla: enintään 6 tuntia
• Muilla alueilla: enintään 36 tuntia

Sähköverkkoyhtiöiden on täytettävä nämä vaatimukset vuoteen 2028 mennessä.

Kehittämissuunnitelmassa sähköverkkoyhtiöt kertovat, millä toimenpiteillä näihin tavoitteisiin päästään. Sähkönjakelun on toimittava luotettavasti myös silloin, kun verkkoon kohdistuu normaaleja, odotettavissa olevia häiriöitä.

On silti hyvä muistaa, että sähkökatkoja voi joskus tulla esimerkiksi teknisten vikojen vuoksi. Siksi jokaisen on tärkeä varautua sähkökatkoihin arjessaan.

Sähköverkkoyhtiöiden jakelualueet perustuvat Energiaviraston myöntämiin sähköverkkolupiin. Luvassa määritellään tarkasti, mistä alueesta kukin yhtiö vastaa. Oma sähköverkkoyhtiö määräytyy asuinalueen perusteella.

Sähköverkkoyhtiöiden toimintarajat voivat perustua aikaisempiin kuntarakenteisiin, sillä verkkolupaa ei voi siirtää toiselle yhtiölle esimerkiksi kuntaliitoksen yhteydessä. Tällöin on mahdollista, että toisen kaupunginosan alueella toimii eri sähköverkkoyhtiö kuin naapurikaupunginosassa. Voit tarkastella eri alueiden sähköverkkoyhtiöitä Energiaviraston kartasta

KAH = keskeytyksestä aiheutunut haitta.

Tämä kuvaa sähkönjakelun keskeytyksestä aiheutunutta haittaa asiakkaalle. Energiavirasto huomioi tämän valvoessaan sähköverkkoyhtiöiden toimintaa.

Suomen sähköverkko on kuin mittava tieverkosto, joka siirtää sähköä tuotantolaitoksilta koteihin, yritysten ja teollisuuden käyttöön.

SJ = suurjänniteverkko
Suurjänniteverkko muodostaa sähkönsiirron runkoverkon, joka kytkeytyy suuriin voimalaitoksiin. Lisäksi suurjänniteverkossa on siirtoyhteyksiä naapurivaltioihin ja nopeasti käynnistettävissä olevaa varavoimakapasiteettia. Suurjänniteverkon nimellisjännite on Suomessa 110, 220 ja 400 kV.

KJ = keskijänniteverkko
Keskijänniteverkko siirtää sähkön suurjänniteverkosta jakelumuuntajille, jotka johtavat pienjänniteverkkoon. Jakelumuuntajat sijaitsevat esimerkiksi asutuksen läheisyydessä. Keskijänniteverkon jännite on 1–35 kV.

PJ = pienjänniteverkko
Pienjänniteverkko vastaa lopullisesta sähkönjakelusta pienkuluttajille. Sen jännite on pienempi tai yhtä suuri kuin 1 000 V (1 kV). Suomessa asuin-, liike- ja virastokiinteistöihin toimitettava pienjännite on 230/400 volttia. Jakelumuuntaja sijaitsee kaupunkialueilla usein vain satojen metrien päässä sähkön käyttöpaikasta, kun taas maaseudulla etäisyys on usein muutama kilometri.

Tulevaisuuden kehitystä arvioidaan useiden tietolähteiden avulla. Ennusteissa hyödynnetään sekä sähköverkon historiatietoja että seuraavia tietolähteitä:

• Tilastokeskuksen tilastot ja ennusteet esimerkiksi lämmitystapaan, väestökehitykseen ja rakennuskantaan liittyen
• Liikenne- ja ajoneuvotilastot
• Asiakkaiden liittymäkyselyt
• Kansalliset ja toimialan ennusteet, esimerkiksi Fingrid ja VTT

Näiden avulla voidaan arvioida muun muassa sähkönkäytön alueellista kasvua ja miten sähköverkkoa tulee kehittää, jotta se vastaa tulevaisuuden muutoksiin.

Energiavirasto on määritellyt kehittämissuunnitelman sisällöt, ja kaikkien sähköverkkoyhtiöiden tulee esittää samat tiedot samalla periaatteella. Kehittämissuunnitelmien on oltava kokonaisuudessaan julkisesti nähtävillä 1.–31. toukokuuta.