Energiavirasto vahvisti liittymien hinnoittelumenetelmät 15.12.2025 antamallaan päätöksellä. Menetelmät perustuvat päivitettyyn sähkömarkkinalakiin, ja ne korvaavat aiemmat liittymien hinnoittelua koskevat vahvistuspäätökset.

Liittymismaksu ja muut periaatteet

Liittymismaksu oikeuttaa sähkönkäyttöpaikan liittämisen Seiverkkojen sähkönjakeluverkkoon. Liittymismaksu muodostuu liittymän edellyttämistä verkon laajennuskustannuksista sekä liittymän aiheuttamaa keskimääräistä jakeluverkon siirtokyvyn tarvetta kuvaavasta kapasiteettivarausmaksusta.

Jotta liittymän koko vastaa kiinteistön sähkötehon tarvetta, sähkön kulutus kannattaa arvioida esimerkiksi oman sähkösuunnittelijan kanssa. Sähköliittymä kannattaa tilata heti rakentamisen alkuvaiheessa. Sähköliittymän (< 3×63 A) toimitusaika on noin kaksi viikkoa asemakaava-alueella.

Liittymismaksut sisältävät voimassa olevan arvonlisäveron 25,5 %.

Liittymismaksut ovat siirtokelpoisia voimassa olevien yleisten liittymisehtojen mukaisesti.

Liittymismaksuja ei palauteta eikä hyvitetä sopimuksen päättyessä, liittyjän siirtyessä uuteen liittymismaksujärjestelmään tai vyöhykkeeseen.

Tarkemmat liittymisehdot on kirjattu liittymissopimukseen. Ellei liittymissopimuksessa ole erikseen muuta mainittu, noudatetaan voimassa olevia yleisiä liittymisehtoja. Liittymismaksuun ei sisällytetä jakeluverkon yleiseen kehittämiseen, perusparannuksiin tai saneeraukseen liittyviä kustannuksia.

Liittymispiste on liittyjän ja Seiverkkojen jakeluverkon sähkölaitteistojen välinen omistusraja. Liittymispiste sijaitsee liittyjän omistaman tai hallinnoiman sähköistettävän kiinteistön rajalla. Asemakaavoitetulla alueella liittämiskohta on sähköverkon suunnasta liittymään päin määritetty kiinteistön lähin raja. Sähköistettävän kiinteistön ollessa hyvin suuri, liittymispiste voidaan sijoittaa lähelle varsinaista sähkönkäyttö- tai tuotantopaikkaa. Yli 2 MW kulutus- ja tuotantokäyttöpaikkojen liittymispisteeksi voidaan määrittää sähköaseman kenttä.

Liittymisjohto on liittämiskohdasta sähkönkäyttöpaikkaan rakennettava lyhyt johto, jolla käyttöpaikan sähkölaitteisto liitetään jakeluverkkoon. Liittymisjohdon lajin, sähköisen mitoituksen ja asennuksen pitää vastata Seiverkkojen vaatimuksia. Liittymismaksuun ei sisälly liittymisjohto asennuksineen.

Liittymän kolmivaiheistamisella tarkoitetaan vanhan 1-vaiheisen liittymän muuttamista 3-vaiheiseksi liittymäksi. Liittymismaksuhinnastosta löytyy hinta kolmivaiheistukselle. Liittymän kolmivaiheistamisessa kyse on liittymätehon suurentamisesta.

Pienliittymä tarkoittaa liittymäkooltaan maksimissaan 1 x 25 A yhdyskuntateknistä laitetta, mikä voidaan liittää siten, että sähkönkäytön veloitus ei perustu mittaukseen vaan arvioituun kulutukseen.

Tilapäisliittymästä veloitetaan liittymän toimittamiseen tarvittavan verkoston rakentamis- ja vahvistamiskustannukset sekä purkukustannukset. Tilapäisen liittymän käyttöoikeus on voimassa korkeintaan kaksi vuotta sähköntoimituksen alkamispäivästä laskettuna.

Liittymän koon muuttaminen

Lisäliittymismaksu liittymän koon suurentamisesta on voimassa olevaan hinnastoon perustuva uuden ja vanhan liittymismaksun erotus. Kun liittymän suurentaminen edellyttää liittymisjohdon vahvistamista, vastaa liittyjä kustannuksista kiinteistön osalla liittämiskohdasta alkaen. Jos liittymän liittymistehoa pienennetään, liittymismaksua ei hyvitetä. Liittymätehon pienentämisestä voidaan periä liittymän muutokseen tarvittavan toimenpiteen maksu.

Liittymispisteen muutos

Asiakkaan tarpeen takia tehdystä liittymispisteen muutoksesta Seiverkot perii muutoksesta aiheutuvat kustannukset.

Liittymän jännitetason vaihtaminen

Muutostilanteessa irtisanotaan vanha liittymissopimus ja tehdään uutta liittymistehoa vastaava uusi liittymissopimus. Jännitetason vaihtamisen osalta Seiverkot perii uutta liittymistehoa ja liittymispistettä vastaavan liittymismaksun.

Vyöhykehinnoittelu 0,4 kV -liittymille

Liittymismaksuvyöhyke määräytyy sähkönkäyttöpaikan sijainnin perusteella. Vyöhykehinnoittelu perustuu keskiarvoistettuihin verkon laajennuskustannuksiin, eikä yksittäisen liittymän maksu riipu yksittäisen liittämiskohteen poikkeuksellisista rakentamiskustannuksista.

Vyöhyke 1 (V1)

Vyöhyke 1 on voimassa olevan asemakaavan mukainen alue. Mikäli liittyjä sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella ja sen etäisyys muuntamoon on enintään 200 metriä, sovelletaan vyöhyke 1-hinnoittelua.

Vyöhyke 2 (V2)

Vyöhyke 2 on asemakaava-alueen ulkopuolinen alue. Liittämiskohdan suora etäisyys olemassa olevalta muuntamolta on enintään 600 metriä ja liittymän sulakekoko on enintään 63 A. Liittymismaksu määräytyy tällöin verkon rakentamiskustannusten perusteella ja on 1,3 x vyöhykkeen V1 mukainen sulakekohtainen maksu.

Aluehinnoittelu

Vyöhykehinnoittelun ulkopuolella liittymismaksuun sovelletaan ensisijaisesti aluehinnoittelua. Aluehinnoittelua käytetään lähtökohtaisesti vain pienjänniteverkossa. Ellei aluehinnoittelua ole, sovelletaan liittymismaksuun tapauskohtaista hinnoittelua.

Aluehinnoittelu on voimassa ennalta rajatulla alueella. Kaikki liittyjät maksavat alueella yhtä suuren liittymismaksun samankokoisesta liittymästä.

Aluehinnoittelussa liittymismaksu lasketaan kaavalla:

Kaikki rakennuskustannukset / potentiaaliset liittyjät = liittymismaksu

Potentiaalinen liittyjä on esimerkiksi olemassa oleva tontti, jolla sijaitsee (asuin)rakennus, huvila tai tontti, jolla on voimassa oleva rakennuslupa.

Aluehinnoittelu toteutuu, jos 60 % todennäköisistä liittyjistä tekee liittymissopimuksen. Aluehinnoittelu on voimassa kymmenen vuotta siitä, kun sähköverkko on rakennettu. Aluehinnoittelu muuttuu automaattisesti vyöhykehinnoittelun piiriin, kun aluehinta ei ole enää voimassa. Tämän jälkeen liittymismaksu määräytyy vyöhykkeen voimassa olevan hinnaston mukaisesti.

Mikäli alueelta ei löydy rakennuskynnyksen ylittävää lukumäärää halukkaita liittyjiä, on halukkuutensa ilmoittaneille liittyjille mahdollisuus liittyä sähköverkkoon korotetulla aluehinnoittelun liittymismaksulla. Korotetun liittymismaksun suuruus määritetään siten, että alueen rakennuskynnystä vastaava prosentuaalinen osuus sähköistämiskuluista jaetaan liittymishalukkuutensa ilmoittaneiden lukumäärällä. Mikäli liittymää varten rakennettu verkko palvelee myöhemmin myös muita liittyjiä, voidaan liittymismaksua oikaista jälkiliittymislausekkeen mukaisesti siten, että verkon rakentamiskustannukset jakautuvat liittyjien kesken tasapuolisesti.

Keskijänniteliittymä 20 kV

Liittyminen sähköverkkoon tapahtuu 20 kV:n jännitteellä ja liittymän syöttökaapeli on osa jakeluverkkoa, ellei liittymissopimuksessa toisin sovita. Liittymän muuntamokojeistoon tulee sisältyä ennen mittausta kolme kappaletta Seiverkkojen vaatimukset täyttävää kalustettua 20 kV -kuormanerotinkenttää jakeluverkon kaapeleiden liittämiseksi, ellei liittymissopimuksessa toisin sovita. Liittyjä hankkii muuntamon ja vastaa sen käytöstä. Sähköasemalle liityttäessä kustannuksiin sisältyy myös sähköaseman keskijännitekojeiston liityntäkentän kustannukset.

Jos liittymän liittymistehoa kasvatetaan, laskutetaan liittymismaksuna vanhan ja uuden liittymistehon erotus muutoshetkellä voimassa olevan hinnaston mukaisesti. Jos liittymän liittymistehoa pienennetään, liittymismaksua ei hyvitetä.

Pyydämme ottamaan yhteyttä hyvissä ajoin ennen yli 2 MW:n keskijänniteliittymän suunnittelun käynnistämistä. Yli 2 MW:n liittymien toteutus edellyttää Fingridin hyväksyntää 1.6.2026 alkaen.

Lisätietoja ja yhteydenotot:

puh. 020 335 335
puh. 020 760 1382
sähköposti: seiverkot@sen.fi 

Tapauskohtainen hinnoittelu

Tapauskohtaisella hinnoittelulla tarkoitetaan liittymäkohtaisesti määritettyä liittymismaksua, joka perustuu kyseisen liittymän rakentamisesta aiheutuviin jakeluverkon laajennuskustannuksiin sekä kapasiteettivarausmaksuun. Tapauskohtaista hinnoittelua sovelletaan, jos liittymä ei kuulu vyöhykehinnoittelun piiriin tai jos tapauskohtainen hinnoittelu johtaa liittyjälle kustannusvastaavampaan lopputulokseen.

Tapauskohtainen hinnoittelu noudattaa seuraavaa muotoa:

a+b×P

Kaavan selitys:

• a on kustannus, joka sisältää välittömät verkkoon liittämisestä aiheutuvat verkon laajennuskustannukset sekä mahdolliset liittymästä aiheutuvat verkon automaatio- ja suojauslaitteistojen kustannukset; ei sisällä verkon vahvistamisesta aiheutuvia kustannuksia [euroa]
• b on kapasiteettivarausmaksu, joka kattaa olemassa olevan verkon vahvistamisen [euroa/kVA] tai [euroa/MVA]
• P on liittyjän liittymisteho [kVA] tai [MVA].

Tuotantolaitoksen liittäminen

Tuotanto- ja hybridiliittymissä liittymismaksun määräytymisessä huomioidaan verkkoa mitoittava teho.

Seiverkot perii liittymismaksussa liittämisestä aiheutuvat välittömät laajennus- ja suojauskustannukset. Kapasiteettivarausmaksua ei peritä asiakkaalta, mikäli liittymä ei sisällä kulutusta.

Suuremman tuotannon kuin 2 MVA liittymismaksussa peritään välittömät laajennus- ja suojauskustannukset sekä kapasiteettivarausmaksu. Kapasiteettivarausmaksu on 26,90 €/kVA.

Alle 200 kVA:n tuotantolaitoksien liittyminen voi tapahtua 0,4 kV:n jännitteellä. 200 kVA:n sekä sitä suurempien tuotantolaitoksien liittyminen toteutetaan aina 20 kV:n jännitteellä. Tuotantolaitoksen omistaja on velvollinen varustamaan laitoksensa sellaisella suojauksella, että laitoksesta ei aiheudu häiriötä muille asiakkaille eikä se aiheuta vaaratilanteita sähköverkon vikatilanteissa. Laitoksen on täytettävä Seiverkkojen asettamat tekniset vaatimukset.

Liittymien hinnoittelumenetelmät kokonaisuudessaan

Tälle sivulle on koottu tiivistetysti tietoa Seiverkkojen liittymien hinnoittelumenetelmistä. Jos haluat tutustua hinnoittelumenetelmiin kokonaisuudessaan, löydät ne oheisesta PDF-tiedostosta.